Miksi niin harvalla verkkosivustolla on nimi?

Yrityksillä, järjestöissä ja valtionhallinnossa erilaisia projekteja ja hankkeita piisaa. Enemmän tai vähemmän tärkeän asian ympärille kootaan paras mahdollinen työryhmä, jolle tehtäväksi annetaan käsillä olevan ongelman ratkaisu tai kehityshanke.

Mitä monimutkaisempi asia on kyseessä, sitä todennäköisemmin hankkeen kuvauksesta kehitellään sisäiseen viestintään lyhyt ja ytimekäs nimi, joka antaa hankkeelle pienen persoonallisuuden häivähdyksen ja parhaimmillaan jopa ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan.

Toisaalta, ei ole niin pientä ja mitätöntä maskottia tai hahmoa, jolle ei nimeä keksittäisi – puhumattakaan painetusta asiakaslehdestä, klassisesta yritysviestinnän kruununjalokivestä. Tuotteet tietenkin nimetään aina, ja parhaiten menestyneet pääsevät keksimään mahtipontisia nimiä pääkonttorirakennuksilleenkin.

Mutta miksi emme useinkaan muista tai halua ajatella tätä verkkosivustoa valmistellessa? Sivusto on tärkeä julkaisuhanke, johon investoidaan reippaasti työtunteja ja rahaa – miten niin usein unohtuu miettiä julkaisun persoonallisuuden kannalta olennaista elementtiä, eli nimeä?

Edistyksellisimmät sivustojen tekijät ja moni asiakaskin osaa jo sivustohankkeeseen lähtiessä ajatella, että kyseessä on omantyyppisensä julkaisu, johon tulee jatkuvasti uutta sisältöä. Tuntuu oikeastaan aika käsittämättömältä, ettei sivustoa nimeäisi mitenkään. Jos pelkkä “websivut” riittää, niin se tavallaan kertoo, että sivusto on sen verran uusi ja ihmeellinen asia. Luonteva osa yhteisön viestintää ansaitsisi oman nimen.

Keksimällä verkkojulkaisulle persoonallinen nimi saataisiin “firman nettisivut” kehittymään aivan uudelle tasolle.