Gen AI -asioissa jatkuva kokeilu kannattaa.
Kokeilun lisäksi olisi hyvä ymmärtää, paraniko kokeiltu asia tehdyn muutoksen ansiosta. Yksittäisen työvaiheen siirtäminen tekoälylle vaatii, että rakennetaan kokonaisuuden osia. Käyttötilanne on täten hyvä hahmottaa: palvelupolku, käyttäjäpolku, toivottu outcome.
Kattava käyttäjäymmärrys on avain lukemattomiin todellisuuteen pohjautuviin kokeiluaihioihin. Se paljastaa käyttäjien kipupisteet ja haaveet. Pelkkä teknologinen kokeilu ei riitä, vaikka se on tietenkin olennainen osa mahdollisuuksien kartoittamisessa.
Hyvän moniosaaja-kehittäjätiimin ei pidä olla fiitsa-automaatti, jolta toivotaan toteutettavia asioita, eikä haastatteluissa tai sidosryhmäkeskusteluissa pidä lähteä lupailemaan tai kyselemään haastateltavilta ideoita ongelmien ratkaisemiseksi. Heitä pitää vain kuunnella ja rakentaa näkemystä tilanteesta. Prototyyppien luominen on nyt nopeampaa kuin koskaan, ja on todella sujuvaa tehdä nopea toteutus, jolla käyttäjä pääsee testaamaan ongelmansa ratkaisua.
Tällöin voidaan kokeilun päätteeksi arvioida tulosta. Jokainen kokeilu onnistuu, koska ne antavat vastauksen kokeiltavaan asiaan. Lopputulos on, että kokeillusta asiasta joko oli tai ei ollut hyötyä, ja näin seuraavaan kokeiluun on hyvä lähteä yhtä tiedonmurusta rikkaampana.
Laajoissa hankkeissa tekoäly auttaa myös muotoilijaa näkemään laajemmalle ja hahmottamaan isoja teemoja läpi aineiston. Oikea käyttäjäkeskeinen kokeilu- ja kehitystoiminta pohjautuu käyttäjien ymmärtämiseen ja heidän kokemiensa ongelmien ratkaisemiseen. Käyttäjien ympäristö tulee hahmottaa systeemisesti ja luoda tätä kautta ratkaisuja, jotka sulautuvat käyttäjän toimintaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä.