AI-työskentelyn haasteita ratkomassa
Kesäkysymyssarjan viimeisen osan inspiraationa toimi saamani kysymykset aiheista, mihin tekoälyä ei mielestäni kannata käyttää, tai missä tulokset ovat olleet huonompia kuin odotin.
Valmistelevissa tehtävissä (taustojen kokoamisessa, vaihtoehtojen hahmottamisessa, luonnostelussa, aineiston jäsentämisessä.. ) tekoäly on suuri apu. Toisaalta päätökset ja vastuu siitä, mitä lopulta tehdään, kuuluu ihmiselle. Arvostelukyky ja ymmärrys ovat arvossaan. Aivot pysyvät terävänä vain käyttämällä, joten juuri sitä ei kannata siirtää koneille. Mitä enemmän kone tuottaa valmistelua, sitä tärkeämmäksi tämä raja käy.
Ratkaistavien ongelmien ja ison kuvan kehystäminen on selkeä ihmistyövaihe. Mallit alkavat herkästi tarjota ratkaisuja ennen kuin ongelmaa on kunnolla ymmärretty. Siksi pidän ongelman määrittelyn ihmisvetoisena, jotta emme yrittäisi ratkoa vääriä ongelmia. Ei pidä tehdä oikeastaan mitään aloittamatta suunnittelutilassa tai muodostamatta näkemyksiä ensin itse, puhumattakaan koko tiimin tai ehkä laajemmankin asiaan liittyvän porukan toiveista. On helppo hukkua detaljeihin, jos ei ole tehnyt homman päämääriä ensin selväksi.
Mikromanageerauksestahan ei moni ihminen pidä, eikä se juuri auta AI-työskentelyssäkään. Kun vastaus ei miellytä tai ei ole tarpeeksi laadukas, tulee helposti mieleen korjata puutteet itse ja jatkaa seuraavaan. Näin toimien tulee kuitenkin samalla vaikeuttaneeksi tulevaa työskentelyä, kun oikea elämä ja AI:n tuntema osa siitä alkavat erkaantua. Ei siis pidä viedä kehittyvää asiaa pois AI-työnkulusta, jos toivoo AI:n pystyvän myöhemmin luotettavasti auttamaan.
Useimmiten tekoälyn tulosten jäädessä laihoiksi syy ei ole AI:ssa. Syy löytyy yleensä peilistä: kontekstissa on puutteita, prosessi on epäselvä, tehtävään ei ole ylipäätään annettu riittäviä eväitä onnistua. Moni ”AI-ongelma” on oikeasti prosessi- tai resurssikysymys. Omassa kokemuspiirissä pettymys AI:n tuloksiin johtuu lähes aina huonosta valmistelusta, kun ei ole maltettu koota riittävää kontekstia ja on lähdetty ”solve problem X, make no mistakes” -tyyppisesti liikkeelle.
On tietysti tylsempää pohtia perustavanlaatuisia vaikeasti korjattavia asioita omassa toiminnassa, kuin asentaa uusi softa muutamassa hetkessä, mutta on suuri virhe odottaa muutoksia, jos ei itse hahmota, missä muutoksen pitäisi tapahtua.