Kontekstin hoivaaminen antaa parhaat tulokset
Kaikenlaista on tullut piirrettyä tauluille kevään mittaan, mutta tämä Mediatalon vitoskerroksen tuntemattoman ajattelijan tuotos ”Aurinko paistaa, kesä tulee, on ihanaa” toimii erityisen hyvin tänään aurinkoisena perjantai-aamuna.
Omissa tekemisissä tauluilla ja mielessä on viime aikoina enimmäkseen liikkunut tiedon jakaminen ja tekoäly tiimi- tai organisaatiotasolla. Monethan ovat jo taitavia hyödyntämään tekoälyä omassa työssään, mutta tuotosten jakaminen on yksilöstä kiinni, ja tulosten hyödyntäminen muualla saattaa olla hankalaa.
Tekoälyavusteisessa työtavassa ihmisen pitäisi käyttää suurin osa ajastaan vaikkapa ison kuvan visiointiin, hyvän lopputuloksen määrittelyyn, uusien asioiden keksimiseen, asiakasymmärrykseen tai ohjaamaan AI-prosessia vaikeasti määriteltävissä eettisissä tai esteettisissä kysymyksissä. Prosessimainen toiminta taas hyötyy koneiden konemaisuudesta, kunhan määritellään tarkasti, mikä prosessi on ylipäätään. Koneille sopivaa hommaa on myös levittää syntyneitä tuotoksia muualle sovittujen käytäntöjen mukaisesti.
Tulokselliseen yhteistoimintaan tarvitaan paljon kontekstia, jota ihmiset voivat kerätä, arvioida ja vaalia, ja koneet käsitellä. Ihmiset tarvitsevat yleensä apua riittävän kontekstin tarjoamisessa, joten tässäkin automaatio ja tekoäly kannattaa ottaa avuksi. Ihmisiä saattaa turhauttaa alkaa kasata kontekstia silloin, kun haluaisi jo siirtyä vastauksen sparrailuun. Tarvittavan tietämyksen pitäisi jo olla olemassa, valmiina ja esikäsiteltynä.
Pienet muutokset päivittäisessä toiminnassa kerryttävät tietovarantoa, joka on arvossaan kun tulee se hetki, kun jotain tiettyä tarvitaan. Oman tiimin kesken olemme useita kuukausia tallentaneet kokouksia, keskusteluja, viestejä, suunnitelmia koodivarastosta puhumattakaan, ja sitten jalostaneet ja rikastaneet tiedon atomeja eteenpäin.
Tekoälyn käyttö on tuonut työhön pienen uuden meta-kerroksen ja nostanut abstraktiotasoa pari pykälää ylöspäin. Palkintona tästä on ollut niin alati kasvava näkymä oman core-osaamisen ulkopuolelle kuin pienten yksityiskohtien huomaamaton rikastuminen ja esiinpulpahtaminenkin, kun murusista on kasvanut ihmisen hoivaa kaipaavia ideanpoikasia.
Olen myös todella matalalla kynnyksellä käynyt aina tilaisuuden tullen esittelemässä asiaa muissa tiimeissä ja organisaatioissa. Ulkopuolisten kysymykset ja haastot ovat olleet tärkeitä rakennuspalikoita ja aina tervetullutta oman luutumaisillaan olevan ajattelun ravistelua. On se tietysti välillä myös kuumottavaa mennä esittelemään asioita, jotka ovat itsellekin tosi uusia, mutta niiden sessioiden anti on niin suuri, että kannattaa.
Hienointa on, että aletaan päästä myös ei-koodaavien tiimien kanssa tilaan, jossa konteksti päivittyy automaattisesti kaikille. Staattisten tuotosten sijaan voi käyttää ja olla interaktiossa yhteistä tietovarannon kanssa. Se pysyy tiimin asioista ajan tasalla, oppii, ja on käytettävissä sillä AI-työkalulla, joka on käyttäjälle luonteva.